Miksi terveysteknologian käyttöönotto epäonnistuu?

Terveysteknologian ja uusien innovaatioiden säästöpotentiaali sosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnistettu jo vuosia sitten. Kuitenkin esimerkkejä onnistuneista, laajoista käyttöönotoista on vielä tänäkin päivänä vain hyvin rajallinen määrä – siitäkin huolimatta, että sote-alan toimijoille on tarjolla huima määrä ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin. Kokemukseni mukaan tämä ei johdu siitä, että hoito-organisaatioilta puuttuisi intoa kokeilla uusia teknologioita, vaan siitä, että suurin osa käyttöönotoista syystä tai toisesta epäonnistuu. 

Terveysteknologiainnovaatioiden esittely erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa on mukavaa puuhaa! Kiinnostus uusia innovaatioita kohtaan on yleensä suurta ja myyntiesityksessä maalataan kuvaa merkittävistä asiakashyödyistä ja ylevistä tulevaisuuden visioista. Kova työ alkaa kuitenkin siinä vaiheessa, kun myyntipuheessa luodut odotukset on aika lunastaa. Terveysteknologian käyttöönottovaiheessa kahvikuppien ääressä esitetty myyntipuhe kohtaa sote-kentän todellisuuden. Tämä on myös kokonaisuuden kannalta hyvin kriittinen vaihe, sillä hienoinkin ratkaisu on hyödytön, jos sitä ei onnistuta ottamaan käyttöön. Norjalainen Helsedirektoratet on arvioinut, että teknologian rooli onnistuneessa käyttöönotossa on 20 % ja loput 80 % on ihmisten asenteissa ja toimintatavoissa tapahtuvaa muutosta. Käyttöönottoihin tulisikin mielestäni kiinnittää huomiota, ja niistä pitäisi keskustella paljon nykyistä enemmän.

Syyt käyttöönottojen epäonnistumisille ovat moninaisia. Monessa tapauksessa epäonnistuminen voi johtua siitä, että teknologia ei ole vielä riittävän ”kypsää” tuotantokäyttöön sote-ympäristössä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että käytettävyyttä ja luotettavuutta ei ole testattu riittävästi todellisessa käyttöympäristössä.  Joskus kuitenkin myös täysin toimivan ja hyväksi todetun teknologian käyttöönotto epäonnistuu. Omien kokemusteni perusteella yleisimpiä syitä terveysteknologian käyttöönoton epäonnistumiselle ovat:

1. Käyttöönoton liian kevyt suunnittelu ja resursointi

Palveluntarjoajalla voi olla kiusaus antaa käyttöönoton työllistävyydestä todellisuutta ruusuisempi kuva, minkä seurauksena käyttöönoton suunnitteluun ja resursointiin ei panosteta riittävästi. Terveysteknologian onnistuneeseen käyttöönottoon liittyy aina organisaation toimintatapojen muutoksia, joiden toteuttaminen ei ole koskaan helppoa.

2. Viestinnän merkityksen aliarviointi

Pyrittäessä muuttamaan organisaation toimintatapoja ensimmäinen askel on muutoksen määrittely; mitä halutaan saada aikaan ja miksi? Haluttu muutos tulee myös viestiä tehokkaasti läpi organisaation, jotta kaikilla on sama käsitys käyttöönoton tavoitteista ja perusteista. Aiheeseen liittyälle keskustelulle on hyvä varata riittävästi aikaa ja luoda sopivia foorumeja keskustelulle.

3. Vaikuttavuuden arvioinnin laiminlyöminen

Käyttöönoton onnistumisen arviointi on hyvin vaikeaa, jos organisaatiossa ei kerätä tietoa käyttöönoton vaikutuksista. Käyttöönoton suunnittelun yhteydessä on tärkeää määrittää, miten onnistumista seurataan ja arvioidaan. Tähän liittyvät rutiinit tulee jalkauttaa heti käyttöönoton alkuvaiheessa, jotta tietoa ei tarvitse alkaa haalimaan kasaan takautuvasti.

Mitkä sitten ovat avaimet onnistuneeseen käyttöönottoon? Vaikka jokainen käyttöönotto on omanlaisensa prosessi ja useasta tekijästä riippuva kokonaisuus, on onnistuneelle käyttöönotolle tyypillistä tiivis yhteistyö, avoin kommunikaatio sekä luottamus palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Palveluntarjoaja luo edellytykset onnistuneelle käyttöönotolle antamalla asiakkaalleen todenmukaisen kuvan teknologiansa valmiusasteesta ja käyttöönoton vaatimuksista. Palveluntarjoajan asiantuntemus, aiempi kokemus sekä käyttöönottoihin erikoistuneet työntekijät pienentävät epäonnistumisen riskiä ohjaamalla ja tukemalla käyttöönottoa siten, että yleisimmiltä sudenkuopilta vältytään. 

Kirjoittaja työskentelee Evondosilla myyntijohtajana.