Rohkeutta kokonaisratkaisujen toteuttamiseen – Hyvinvointialueiden akuuteissa haasteissa piilee myös mahdollisuuksia

(kuva: HealthTech Finland)

Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen julkaisi aluevaalien kynnyksellä artikkelin otsikolla: Teknologian osaksi kokonaisratkaisua ikäihmisten avuksi ja tueksi. Ajankohtainen artikkeli nosti aiheen moniin keskusteluihin. Istuimme alas Hassisen kanssa aiheen tiimoilta:

”Olen ollut yllättynyt siitä, miten paljon artikkelia on jaettu ja kuinka paljon olen saanut kommentteja siitä. Olen iloinen, että teksti on herättänyt näin paljon keskustelua ja se on saavuttanut myös poliitikot. Tältä pohjalta avautui esimerkiksi mahdollisuus keskustella lounaalla aiheesta kansanedustaja Mia Laihon kanssa” Saara Hassinen tuumaa.

Uusien osaajien tarve kiihtyy – koko keinovalikoima käyttöön

Artikkeli sai kiitosta erityisesti hyvistä käytännön esimerkeistä, jotka kirkastivat aihetta ja jäivät mieleen lukijalle. Artikkelin asiat ovat myös todella ajankohtaisia. Tällä hetkellä työikäisten määrä vähenee ja teknologiateollisuuden selvityksen mukaan alalla on 10 vuoden sisällä tarve 130 000 uudelle osaajalle.

”Kaikki alat kilpailevat siis nyt hyvistä tekijöistä ja on epärealistista ajatella, että koulutuksen keinoin sote-alan henkilöstöhaasteet ratkaistaisiin” Hassinen painottaa.

Ratkaisussa täytyy ottaa koko keinovalikoima käyttöön. Teknologia on yksi näistä keinoista, joita ovat myös mm. johtamisen ratkaisut, työperäinen maahanmuutto sekä vapaaehtoistyö. Ihmisen hyvinvoinnista 15 % tulee sosiaalisista suhteista. Hassinen sanoo uskovansa vapaaehtoistyöhön ns. järjestelmän ulkopuolisena ”sydämen työnä”. Hän ehdottaa, että osalle eläköityvistä ihmisistä tarjottaisiin vapaaehtoistyötä, joka parantaisi myös heidän elämänlaatuaan.

Olemme hyvin reaktiivinen yhteiskunta. Voitaisiinko miettiä enemmän mitä nyt voisi tehdä, jotta muutetaan tulevaisuutta paremmaksi pitkällä tähtäimellä? Ajattelemme paljon tämän hetken akuutteja tarpeita, kuten hoitajapulaa. Meidän pitäisi miettiä pidemmällä tähtäimellä 5–20 vuoden päähän. Tämän päivän 60-vuotiaat ovat tulevaisuudessa ne 80-vuotiaat. Miten ylläpidämme heidän toimintakykyään?

Avainsanoina kokonaisratkaisut, vuorovaikutus ja ennakointi

Artikkelissaan Hassinen nosti esille sitä, miten tärkeää on huomioida teknologiahankinnat kokonaisratkaisuina, ei yksittäisinä hankintoina. Tulokseksi saadaan mm. iäkkäiden kotona pärjäämisen parantuminen, itsenäisyys ja aktiivisuus.

Hän toteaa, että jatkossakin kuntien tehtävinä ovat ennaltaehkäisy ja ennakointi. Hyvinvointialueiden vastuulla ovat kotihoito ja hoivapalvelut. Rajanveto näiden kahden välillä on häilyvää. Ennakointi kattaa kaikkia ikäryhmiä; lapsista ja nuorista ikääntyneisiin. Jos kunnat onnistuvat ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpidossa hyvin, hyvinvointialueiden palveluiden tarve saadaan hallittavaksi.

Artikkelissa oli esimerkki siitä, miten kotihoidossa saatiin Evondos-lääkerobottien avulla parannettua lääkitysturvallisuutta, sekä todettiin palvelun lisäävän asukkaan itsenäisyyttä ja ylläpitävän toimintakykyä. Aiemmin passiivinen kotihoidon työntekijää odottanut asukas oli lääkerobotin käyttöönoton jälkeen mm. ottanut lääkkeensä ja syönyt aamupalansa jo ennen hoitajan saapumista. Käynnillä voitiin keskittyä hoidon, hoivan ja voinnin kannalta tärkeisiin asioihin.

”Mielestäni hyvinvointialueiden keskeinen haaste on, että saamme perusterveydenhuollon toimimaan niin tehokkaasti, että voimme käyttää erikoissairaanhoitoa vain oikeaan tarpeeseen. Lähiaikoina on ollut uutisissa, kuinka vuodepaikat täyttyvät hoivayksiköiden potilaista. Ihmisiä hoidetaan väärissä paikoissa ja tämä on iso haaste hyvinvointialueille. Ihmisten hoitaminen oikeissa paikoissa järkeistää toimintaa” Saara toteaa.

Kaikki lähtee tarpeista ja tavoitteista. Jo tarpeen määrittelyvaiheessa tarvitaan vuoropuhelua ja keskustelua teknologiaa ja palveluita tarjoavien tahojen sekä palvelutuottajien ja asiakkaiden välillä. Tehdään ongelmankuvaus yhdessä, jotta pystytään tarjoamaan siihen myös ratkaisuja.

”Tarvitaan enemmän vuorovaikutusta tarjonnan ja tarpeen välille. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Uskon, että silloin saadaan paras tulos aikaiseksi” Hassinen miettii.

”Toivomme, että palvelutuottaja ostaa hankinnoissa mieluummin parasta arvoa kuin halvinta laitetta tai ratkaisua. Opittaisiin ymmärtämään hankinta investointina sekä näkemään, että arvo voi tulla ostohetkeä myöhempäänkin ajankohtaan.” Esimerkkinä Saara nostaa digitaalisista ratkaisuista ohjelmistojen päivityksen. Jos päivitystä ei osteta kokonaispakettiin mukaan, se voi olla tietoturvariski.

Teknologian hyödyt saadaan rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla

”Vaarana on, että tehdään sote-uudistus ja hyvinvointialueet, mutta teemme asiat kuitenkin niin kuin ennenkin.”

Teknologian käyttöönottaminen vaatii uskallusta ja rohkeutta hyvinvointialueilta. Jotta teknologian käyttöönotosta saadaan hyötyä, liittyy siihen toimintatapojen muutos. Joskus tämä vaatii rohkeutta muuttaa myös hierarkkisia organisaatiorakenteita sekä organisaatioiden välisiä rakenteita. Hassinen mainitsee artikkelistaan yksinkertaisen esimerkin kotihoidon avaimettomasta lukkoratkaisusta ja miten se on vähentänyt turhia kilometrejä, ajan käyttöä ja asiakkaan odottamaa aikaa hälytyksiin vastattaessa.

Akuuttina asiana hyvinvointialueiden pöydällä ovat nyt IT-järjestelmät ja kuntien järjestelmien integroiminen. On tärkeää ottaa huomioon, miten tämä pystytään rakentamaan arkkitehtuurisesti järkevällä tavalla jättäen avoimia rajapintoja, joihin sitten tulevia teknologisia ratkaisuja voidaan integroida mukaan. Tämän onnistuminen on ratkaisevassa asemassa siinä mitä valmiuksia alueilla on ottaa käyttöön uusia teknologioita tulevaisuudessa.

Vaikuttavuuden todentaminen ja yhteistyön kehittäminen

Palvelutuottajien täytyy huomioida myös ratkaisujen vaikuttavuus. Vaikuttavuus pitää pystyä jotenkin todentamaan asiakkaan ja viranomaisen näkökulmasta.

Miten ratkaisujen vaikuttavuutta voi todentaa? ”Olisi hyvä, että meillä on yhteinen systeemi ja standardit, jotka kaikki tunnustavat. Tällä hetkellä paras keino on digiHTA, jolla pystymme tietyllä tasolla arvioimaan vaikuttavuutta” Saara selittää. Lisänä toimivat tieteelliset tutkimukset, joilla pystytään tieteellisesti todistamaan, että ratkaisu vaikuttaa jotenkin sekä mitä nämä vaikutukset ovat.

Kaikki tämä edellyttää sitä, että yhteys palvelutuottajien ja ratkaisujen tarjoajien välillä toimii sekä saadaan hyvä vuoropuhelu alkaen tuotekehityksestä ja tarpeenkuvauksesta jatkuvaan käyttöön ja kehitykseen saakka.

”Uskon, että meillä on alueita, jotka tulevat onnistumaan hyvin. Toivon, että meillä olisi tässä jakamisen kulttuuri ja nopeammin eteneviltä alueilta voisivat toiset ottaa mallia. OIisi hyvä, että järjestelmämme kannustaisi ja palkitsisi hyvin hoidetusta asiasta jotenkin” Hassinen vetoaa.

Saaran terveiset hyvinvointialueiden valtuutetuille ja valittavalle johdolle:

”Toivoisin heille rohkeutta. Rohkeutta antaa mahdollisuus uudelle ja ottaa uusia ratkaisuja käyttöön. Toivon että, he eivät hautaudu akuutteihin murheisiin, vaan näkevät myös sen metsän puilta. On jo olemassa keinoja joiden avulla saadaan hyvää hoitoa ja jotka tuottavat hyvinvointia. Juuri nyt on iso mahdollisuus hyödyntää tämä momentum ja uudistaa toimintamallit.

Akuuttien ongelmien takana piilevät huimat mahdollisuudet” Saara Hassinen kannustaa.