Lääkeannostelurobotin käytön optimointi – ajatuksia uuden tutkimusartikkelin pohjalta

Milloin on oikea aika ottaa käyttöön automaattinen lääkeannostelurobotti (AMD)? Miten saada paras hyöty robotin käytöstä? Onko mittareita, joista päätellä milloin robotti ei enää tuo merkittävää lisäarvoa? Vesa Tiitola ja hänen tutkimuskollegansa syventyivät näihin kysymyksiin viimeaikaisessa työssään, jonka pohjalta alla muutamia ajatuksia. 

Miten AMD:n hyödyt määritellään?

Automaattisten lääkeannosteluautomaattien hyödyt arvioidaan usein käyntimäärien vähentämisen kautta. Vaikka tämä on totta joissakin tapauksissa, organisaation näkökulmasta merkittävämpi arvonluonti tapahtuu, kun niin sanotut ruuhka-ajat voidaan välttää.

Tyypillisesti ruuhka-ajat ajoittuvat aamun tunneille.  Kun kotihoidon käynnit voidaan jakaa tasaisemmin koko päivän ajalle, voidaan resurssien allokointia miettiä toisin – toisin sanoen: kuinka monta hoitajaa tarvitaan työskentelemään yhden vuoron aikana. Kun yhä kasvavaa määrää kotihoidon asiakkaita voidaan palvella samalla henkilöstöllä, ratkaisee tämä omalta osaltaan henkilöstöpulaa. Tilanteissa, joissa lisärekrytointeja voidaan välttää aamun ruuhkapiikin taltuttamiseksi, tämä tarkoittaa myös taloudellisia säästöjä organisaatiolle jo muutamalla laitteella. Tämä vaatii tietenkin toimintatapojen muutoksia ja pohdintaa, miten työaika käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. 

Ketkä hyötyvät lääkeannostelurobotista? 

Henkilöt, jotka tyypillisesti hyötyvät AMD:stä kotonaan, ovat tyypillisesti iäkkäitä ja hauraita. He käyttävät useita lääkkeitä (polyfarmasia) ja kärsivät usein myös kognitiivisista häiriöistä. Iän ja kunnon vuoksi heidän hoitotarpeensa on kasvussa. Kun tarkastellaan AMD:n tarjoamia hyötyjä, haasteena on, että vertailukohtana oleva lähtötaso muuttuu jatkuvasti. Muutokset voivat olla asteittaisia, tai joskus esimerkiksi kaatuminen voi aiheuttaa radikaalin yhtäkkisen muutoksen. Tämä tekee AMD:n käyttöönoton ajoittamisesta haasteellista.

Lääkehoidon toteutuminen tai siihen liittyvä tuen tarve ja hoitomyöntyvyyden heikkeneminen ovat kuitenkin selkeitä merkkejä siitä, että automaattisen lääkeannostelurobotin käyttöönotto on ajankohtaista. Toisaalta, kun kotikäynti sijoittuu usein samaan aikaan kun lääkeannos tulee ottaa, voi olla aika pohtia, tuoko AMD edelleen riittävästi hyötyjä. On huomioitava, että robotin käyttö voi edelleen olla mielekästä ja mahdollistaa hoitajan keskittymisen muihin kuin lääkitykseen liittyviin tehtäviin asiakkaan luona. 

Oikea ajoitus ja arvon maksimoiminen 

Ongelmaksi muodostuu, että ennaltaehkäisevällä käyttöönotolla näkyvyys vaikutuksiin katoaa. Käyttöönotto vaikuttaa kotihoidon henkilöstön kuormitukseen vähentävästi, mutta osa arvopotentiaalista jää realisoimatta. Vaikutuksien ja arvon mittaamisen sijaan oikea käyttöönoton ajoitus johtaa optimaaliseen arvon hyödyntämiseen. Jos käyttöönotto tapahtuu liian myöhään, menetetään arvonluonnin mahdollisuus. Toisaalta, jos käyttöönotto tapahtuu liian aikaisin tai kestää liian kauan, riskinä ovat ylimääräiset kustannukset. Arvon maksimoimiseksi käyttöönoton tulisi tapahtua riittävän aikaisin. Kun saavutettavat hyödyt alkavat hiipumaan, robotin siirtäminen toisen asiakkaan käyttöön tulisi olla jo suunniteltuna. Asiakasvalintaprosessin tulisikin olla jatkuva prosessi, joka perustuu sovittuihin kriteereihin ja hoitajan arvioon asiakkaiden tilanteesta ja tarpeista.

Lisämahdollisuudet AMD:n käytön pidentämiseksi 

Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ajan myötä. On mahdollisuuksia pidentää AMD:n käyttöä yksittäisen asiakkaan kanssa tarjoamalla lisää ominaisuuksia AMD:llä. Esimerkkinä tästä on Evondos Anna, joka sisältää VideoMed-toiminnon eli videoavusteisen lääkkeiden annostelun. Tämä vastaa lisääntyneeseen tuen tarpeeseen, jonka hoitaja voi tarjota videoyhteyden kautta. Samalla voidaan varmistaa, että asiakas todella kykenee ottamaan lääkkeen suunnitellusti. Videopuhelutoimintoa voidaan lisäksi käyttää muihin etähoivan tarpeisiin, mikä lisää edelleen teknologian hyötyjä. 

Käyttöönotto- ja uudelleenkäyttömahdollisuuksien tunnistaminen toisen asiakkaan kanssa optimoivat AMD-laitekannan käytön hoito-organisaatiossa. Tämä maksimoi hyödyt taloudellisesta näkökulmasta ja toivottavasti myös tarjoaa parhaan mahdollisen avun hoivatyön tueksi. Kysymykseksi jää, miten voidaan oikeaan aikaan käynnistää keskustelu potentiaalisista asiakkaista ja laitteista, joiden uudelleenkäyttöä tulisi harkita.  

Tiitolan artikkelissa on paljon pohdittavaa, kun arvioidaan kotihoidon käytäntöjä ja teknologian tuomia hyötyjä. Yleistein suuntaviivojen lisäksi on tarpeen tunnistaa myös poikkeustilanteet, joihin yksinkertaiset kriteerit eivät sellaisenaan sovellu. 

Mikko Hyle, markkinointijohtaja
Evondos Group 

Teksti pohjautuu osittain seuraavaan julkaisuun: Tiitola, V., Lyly-Yrjänäinen, J., Apell, M., Rönkkö, M., & Holmström, J. (2024). Value creation and retention through re-servitization: Product service system for prescription medication dispensing in homecare. Technovation.:
 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0166497224002128