Terveydenhuollon digitaalinen murros voimaannuttaa potilaita ja parantaa elämänlaatua

Terveydenhuoltoalalla on huomattavia haasteita. Hoidon tarve on merkittävässä nousussa samaan aikaan kuin tilanne työmarkkinoilla on hankala. Tämän lisäksi asiakkaiden mieltymykset muuttuvat jatkuvasti, ja tämän trendin uskotaan kehittyvän entisestään tulevina vuosina.

Parempaa elämänlaatua

Asiakkaat haluavat entistä enemmän itsemääräämisoikeutta esimerkiksi sen suhteen, miten ja missä hoitoa tarjotaan. Kotihoito on yleisesti suosittu vaihtoehto. Hoidon keskiössä ei enää ole välttämättä itse sairaus, vaan elämänlaadun ja henkilökohtaisen terveyden parantaminen.

Terveydenhuollon ammattilaisten työtaakka on aiempaa suurempi, mikä johtuu osittain työvoiman puutteesta. Globaali puute terveydenhuollon ammattilaisista on yksi suurimmista esteistä terveydenhuollon yleisen saatavuuden varmistamiselle. Wemos-säätiön raportin mukaan, jos merkittäviä muutoksia ei tapahdu, yksi seitsemästä ihmisestä maailmassa ei pääse koskaan terveydenhuollon ammattilaisen palvelujen piiriin, eli esimerkiksi kätilön, hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Tämä tarkoittaa sitä, että miljardi ihmistä jää ilman perusterveydenhuoltoa.

Hoidon laatu, kohtuuhintaisuus ja saatavuus ovat siis uhattuna. Tämä on lisännyt kysyntää ja tarvetta nykyisen terveydenhuollon uudistamiselle. Muutoksen aika on nyt, ja käynnissä oleva terveydenhuoltoalan digitaalinen murros voi vauhdittaa tätä muutosta.

Pidentyneet elinajanodotteet muokkaavat käsitystä terveydenhuollosta

Viimeisen vuosisadan aikana, terveydenhuollossa on siirrytty pelkän eloonjäännin varmistamisajatuksesta laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluu elinajan pidentäminen ja merkityksellinen eläminen. Vielä 1800-luvulla eloonjääminen oli hoitoalan ydin. Ihmisten keskimääräinen elinajanodote oli 45 vuotta, ja merkittävät hygieniaan liittyvät haasteet ja tartuntataudit määrittivät pitkälti elämän pituutta ja laatua. Sanitaation kehittyminen oli merkittävä muutos, joka pidensi elinajanodotetta 1900-luvulla huomattavasti. Ihmiset elivät 1900-luvulla jo noin 65-vuotiaiksi, ja hoitoalan keskiöön nousi elinajan pidentäminen. Ilmassa oli optimismia, sillä tietämys tehokkaista hoitokeinoista oli kehittynyttä ja erikoislääkärien yhteistyö sairaaloissa paransi hoitojen laatua.

2000-luvulla ajatus merkityksellisestä elämästä ja terveiden vuosien merkityksestä valtaa alaa. Elämme huomattavasti vanhemmiksi kuin vuosikymmeniä sitten (keskimääräisen eliniän ollessa 85 vuotta), ja aiemmin hengenvaarallisista taudeista on tullut ”vain” kroonisia. Yksilön valinta siitä, miten omaan terveyteen liittyviä epäkohtia hoidetaan, on yhä yleisemmin henkilökohtainen valinta ennemmin kuin lääketieteellisen faktan ja todennäköisyyslukujen valossa tehty valinta. Tämän takia rahoittajien, palveluntarjoajien ja ammattilaisten tulee kehittää kattavampaa terveydenhuoltoa ja kansanterveyden parantamiseksi huolehtia niin yksilöllisestä hyvinvoinnista kuin myös varmistaa hoitojen kohtuuhintaisuus, tarjonta ja saatavuus.

Digiterveys on 2000-luvun suunnanmuuttaja

Terveysteknologia, digitaaliset hoitoratkaisut ja data ja sen analysointi ovat tärkeitä keinoja, joilla ihmisille voidaan antaa mahdollisuus määrittää, mitä merkityksellinen elämä tarkoittaa. Nämä eivät ainoastaan auta ymmärtämään yksilön terveydentilaa, mahdollisia riskejä ja ennaltaehkäisykeinoja, vaan tarjoavat myös konkreettisia henkilökohtaisia työkaluja hoitoprosessin hallinnoimiseen kotioloissa. Tästä syystä terveysteknologia, digitaaliset hoitoratkaisut ja datan analysointi ovat mahdollisia 2000-luvun suunnanmuuttajia samaan tapaan kuin sanitaatio, puhdas juomavesi ja asumiskelpoiset asumisratkaisut auttoivat hillitsemään tartuntatauteja 1800-luvulla.

Terveydenhuollon murrokseen liittyy useita merkittäviä muutoksia. Näihin kuuluvat muun muassa ennaltaehkäisyn, hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisen panostaminen, työskentely moniammatillisuutta korostavassa terveydenhuoltojärjestelmässä, laadun arvostaminen määrän sijaan, potilaan/asiakkaan vastuun kasvaminen ja yksilöllisemmän hoidon antaminen.

Tulevaisuuden terveydenhuolto pohjautuu dataan

Näiden muutosten taustalla on vahvasti dataan perustuva terveydenhuoltojärjestelmä, jossa peilidata, päätöksenteon tuen järjestelmät, avustettu älykkyys ja lopulta tekoäly ovat olennaisia osia potilaan kulkemaa polkua ja hoitoprosessia. Näin potilaat ja palveluntarjoajat voivat toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä ehkäistäkseen (uuden) terveydenhuoltopalvelun tarpeen ja ymmärtääkseen potilaan tämänhetkistä terveydentilaa paremmin. Tämä taas auttaa ennakoimaan tulevia terveysongelmia ja suunnittelemaan asianmukaista hoitoa ja yksilöllistä terveydenhuoltoa. Lisäksi potilaat saavat yksilöllistä hoitoa oman dataprofiilin mukaisesti, mikä lisää kerralla onnistumisen todennäköisyyttä. Yhteenvetona, potilaat ja terveydenhuollon palveluntarjoajat saavat enemmän tietoa ja itsemääräämisoikeutta. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten työtaakka kevenee.

Potilaat voivat itse vaikuttaa terveyteensä ja hyvinvointiinsa

Tulevaisuuden terveysteknologia ja digitaalinen terveydenhuolto toimii ekosysteemissä, jossa kaikki terveys- ja hoitosidosryhmät työskentelevät avoimessa ja toisiinsa kytkeytyneessä verkostossa. Tämä verkosto tarjoaa yhdistelmän digitaalista, henkilökohtaista ja tarvittaessa fyysistä hoivaa. Sen tukena on reaaliaikainen ja ennakoiva data, joka mahdollistaa oikean tiedon käytön oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Tuloksena on tehokas potilaaseen keskittyvä polku, jossa potilaalla itsellään on paljon nykyistä enemmän sananvaltaa. Hoidon päätavoitteena ei ole yksittäisten interventioiden optimointi, vaan terveyden optimointi potilaan arjen sujuvuuden vuoksi. Digitaalisten työkalujen, yksilöllisen datan ja ratkaisujen ansiosta ihmiset (potilaat) voivat ottaa vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Loppujen lopuksi tämä tarkoittaa selkeää suunnanmuutosta hoidon tarjoamisesta terveyden pitkäaikaiseen turvaamiseen.